Coco

Kävin eilen pitkästä aikaa kirpparilla. Ja melkein vähän hullaannuin: lehti, sabluunakirja, kolme paitaa, tyynynpäällisiä, koruja, lompakko ja kengät. Eikä rahaa menny kuin jotain 12 euroa. Voi jukranpujut miten kivaa!!

Innostuin Kankitien Ekocenterillä tämmösistä vanhoista kotimaisista viskoosipaidoista koossa 40 ja 42. Toisesta solmin ton helman toiselta puolelta, toisesta työnsin helman toiselta puolelta taskuun. Ja ihanan laskeutuva, alhaalta tyköistuva, ylhäältä löysä paita on valmis. Yhdistä mustiin pillihousuihin ja ei voi mennä pieleen.

Vielä kun valkoseen yhdistää mustat helmet, niin ihan Coco Chanel fiilareissa mennään. Ruskeat kengät, korut ja lompakko löyty Kirpparilla.fi:stä, joka ei oo nykyään kun kuuteen auki. Nyyh. Tänäänkin kävin sit vielä ihan mulle uudessa tuttavuudessa eli Wanhassa Veikossa, joka tuli taannoin Juhan veljen vaimon kanssa puheeks. Sekin oli oikein symppis kirppari, jossa oli myös ihanaa Keski-Euroopasta tuotua kalliimman puoleista antiikkia ja mukavat myyjät. Sieltä mukaan tarttui Arabian sesonkikahvimukeja vuodelta 2007. ("Mitä ihmeen mukeja oot taas menny ostamaan!?!") Olipas piristävää käyä kirppiskierroksilla :)

Huomenaamuna ei ehi laittaa kynsiä

Kynsiä pitkästä aikaa. Oon jaksanu viime aikoina kehitellä joka kerta jotain jännää ja erilaista. Liekö siitä johtunu, kun töissä päivittelin tänään, että kun huomenna pitää nousta jo puol viideltä että ehtii seiskaks töihin, niin työkaverit sano, että joo, nyt ei ehi sit Sartsa aamulla laittaa kynsiä. Joka aamuhan mä niitä laitan :D

Tuli mieleen, kun Hannele puhu monesti joskus, kun oltiin pieniä tyttöjä, että sä voisit Sari olla käsimalli. Sit aina naurettiin. Ja täällä mä näitä käsiäni kuvaan. Kanadassa oli aina semmonen ostos-tv, missä myytiin jotain koruja ja sitten sitä yhtä sormusta kuvattiin sata vuotta jonkun eukon kädessä ja päiviteltiin miten upea ja mahtava se on. Olen siis melkein saavuttanut sen :)

Kauheen pitkiä ja monimutkasia lauseita tulee. Sain tänään töissä myös oven päähän ja kuulemma vaan tyhjää kumahti, joten ehkä johtuu siitä... Huisia wiikendiä kamut!

Lenkille

Syksyn uusi trendilaji: vammalenkkeily. 

Mene ulos, lenkkeile mahdollisimman vammaisesti, naura, tule sisälle. Done.

Party in the woods

Toissaviikonlopun urbaanien kaupunkibileiden vastapainoksi nyt viikonloppuna oli toiset kolmekymppiset enemmän metässä. Ja miten hauskaa sielläkin oli! Grillausta, paljua, kaks saunaa (!), uimista, lisää paljua, herkkuja, aliasta, naurua ja lisää naurua. Sankari oli kuin olikin yllättynyt yllätysjuhlista, ainakin yllättäjien määrästä, ja elämöinti jatkui aamuun asti. Juhlien teema oli viikset, mistä kuvakin kertoo. Kuvan ottanut pääyllättäjä Laura Järvinen, jolta en ole kysynyt lupaa kuvan julkaisuun. Kiitos Laura :) Laura muuten piirsi mun sormiviiksetkin, jotka on näköjään vähän kulunu ja vinossa. Juhan on onneks ihan kohillaan... öhöm...

Mutta arkeen paluukin on aina ihan kivaa, kun välillä elämä on yhtä juhlaa. Lisäpiristystä antaa äitin puutarhasta ja kasvimaalta kerätyt mustaherukat, porkkanat, herneet, perunat, ruohosipuli, salaatti, vadelmat... Namnam! Superherkkua on laittaa mustaherukoita semmoseen oikeen tuhtiin turkkilaiseen jogurttiin ja sokeria vielä päälle. Luin just Juoksija -ehdestä, joita ostin taannoin kirpparilta, miten mustaherukka on ihan superterveellinen marja. Yks parhaista: 2,3 mg E-vitamiinia, 120 mg C-vitamiinia, 1,2 mg rautaa ja 542 µg karotenoideja (esim. mansikassa samat on 0,6 mg, 60 mg, 0,5 mg ja 39 µg). Että ei muuta, kun herukoita poskeen ystävät!

Elämän pieniä totuuksia osa 1

Eiks hiukset oo vaan tuuheammat, jos on paljon kakshaaraisia.

- Siskon mies

Party party on the 15th floor

 Eilen oli meiän kavereiden 30-vuotisjuhlat Jyväskylän kattojen yllä. Nää kuvat on kyllä otettu vaan sieltä juurelta :) Mutta siis oltiin Innovan penthousessa. Ihan siisti paikka kekkereille. Siellä oli myös pro baarimikko, joka piti päivänsankareilla ja vieraille baaria. Meitsin holittomat drinksutkin oli niin tujuja, että nukuin kun tukki tänään puol kolmeen asti iltapäivällä. Enkä ees heränny kertaakaan ennen sitä. En oo ikinä nukkunu niin myöhään! Mutta hyvät billeet siis :)

Tänään oonkin sit ollu melkeen liian aktiivinen koko tän loppupäivän: kattonu leffan, maannu sohvalla, syöny, kattonu toisen leffan, maannu sohvalla...

Mulla oli eilen noi ihanat oranssit korkkarit, jotka löyty Kuopiosta. Eilen kun käveltiin päivällä tonne juhlapaikalle, niin yks mummu meni ohi ja sano: "Oi miten ihanat kengät sulla! Ja käveletkin niillä niin nätisti, et ollenkaan könköttele." No voin kertoa, että kun yöllä neljän aikaan kävelin kotiin, niin pientä könköttelyä oli havaittavissa :D

Mutta tänään jalat on levänny ja huomenna uuteen viikkoon! Tsemppiä lomilta palaajille, yhdelle uuden työn aloittajalle ja miksei kaikille muillekin!

Sadepäivän lohtuvaatteet

Tiiättekö sen tunteen, kun aamulla on superharmaata ja pitäis lähteä liikkeelle. Silloin on parasta turvautua takuuvarmoihin lohtuvaatteisiin. Tänään päälle pääsikin henkkiksen huppari (ostettiin kummitytön kaa samanlaiset, kun oltiin ostoksilla), vanha harmaa t-paita, kirpparilta ostetut mukavaksi kuluneet farkut ja jonkinlaiset muunnokset tennareista. Osteliko kukaan muu pienenä kavereitten kanssa samoja vaatteita tai muita juttuja? Hanna, jos luet tätä, muistatko, kun ostettiin ainakin samanlaiset Nalle Puh yöpaidat ja samis hiusharjat? Hahhaa :)

Lisäks mulla on käytössä mun viime viikon Glitter ostokset: lompakko ja bling-bling-avainnauha. Kyllästyin töissä pitään mönkkärivalmistajan avainnauhaa ja ostin kunnon tyttöversion :) Se on kyllä saavuttanut suurta huomiota.

Värjäsin äsken hiukset. Viime kerrasta olikin vaan viis kuukautta. Ehkä näätte ne tässä joskus. Tuli jopa jotain muutosta vaikkei ihan näytäkään samalta kuin paketin kyljessä. Ööööö no surprise there. Pitäs kyllä käyä leikkauttaankin ne. Se ei oikein ite onnistu. Tai tietty, jos hakis semmosta rikottua tyyliä...

Turbaani

Tein sunnuntaikävelylle itelleni huivista turbaanin. Yks tyttö kulki ohi ja käänty kattomaan ja käänty uudestaan kattomaan ja uudestaan ja sano: "Anteeks kun mie tuijotan, mutta miten sie oot laittanu tuon huivin". Se oli hirmu hauskaa ja aattelinkin nyt jakaa koko maailmalle tän taitteluvinkin.

1. Taita huivi kolmioksi ja aseta päähän niin, että kolmion kärki jää otsalle roikkumaan.

2. Kiepauta otsalla huivin päät ristikkäin.

3. Solmi päät takaraivolle ja taita lepareet piiloon.

4. Käännä kärkikolmio ristikkäisen osion yli ja alle piiloon.

5. Valmis. Jos huivi on kovin liukas tarttee ehkä laittaa pinnejä. Jos käytössä on vain pienempiä huiveja voi päät solmia otsalle ja taitella piiloon.

Näin mie sen tein!