Olipas hauska pääsiäinen! Nähtiin sukulaisia ja ulkoiltiin. Pitkästä aikaa myös pilkkihirmu sisälläni pääsi vapauteen. Vaan ei olleet ajat kuten ennen, kun kiskoin jatkuvalla syötöllä kalaa, iskä ei ehtiny, kun irrottaa mun kaloja ja naapurin Kalevikin tuli ihmettelmään, miten voi tyttö saada noin paljon kalaa. Mutta edelleen sain ton isoimman ahvenen! Wuhuu!
Iskä siivos kalat Uunolle ja se söi hyvällä ruokahalulla. Tänään Unski joutukin dieetille. Aamulla piti lähteä eläinlääkäriin, kun se ei pissannu ja virtsakiteitähän siellä oli. Ei muuta kun karseen kallista eläinlääkäriruokaa (tehty eläinlääkäreistä hihhihihhhih) ja tarkat määrät. Haloo 77 grammaa naksuja! No otin kyllä töistä vaa'an lainaan, ettei ihan menis mehtään. Mutta antibioottitabletit oli sellasia, että kissa söi ne ihan mielellään. Miksei matolääke oo semmosta?!? Aina hirveä juonittelu ja taistelu, kun yrittää saada sen ujuttettua jotenkin. Varsinkin kun meillä on viime aikoina ollu just tabletteja. Jauha kinkkurullan sisälle, kalan väliin, ruuan sekaan, voin kanssa...
Eläinlääkäri sano NIIIIIIIIIIIIIIIIIN syyllistävästi, että kun tämä teidän Uuno on niin pulska, että kyllä nyt täytyisi alkaa vähän tarkemmin punnita ruokia ja katsoa ruoka-aikoja ja blaa blaa. Ois tehny mieli sanoo, että ite oot pulska, että kannattaiskohan sunkin vähän miettiä. Mutta ei, maksoin vaan kiltisti itseni kipeäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti