Jännityksellä odottelen onnistuko mun ifolor-tilaukset toivotulla tavalla, mutta tänään työstin tän käsityövaiheen näistä kiitoskorteista. Pohjanahan idealle toimi kutsukortit, joiden pohjana toimi tehdä vähän tavallisuudesta poikkevat kutsut. Niitä en tainnu ikinä blogissa esitellekään, joten voilà:
Halusin kirjoittaa kutsut käsin, kuten äiti ja iskäkin oli aikoinaan tehnyt, ja ehkä saatoin jossain kolmannenkymmenennen kortin vaiheilla hieman kyseenalaistaa valintaani. Urhoollisesti kirjottelin kuitenkin kaikki ja tulihan niistä persoonalliset, pieniä virheitä myöten. Sikäli nää kiitoskortit muutamalla sanallaan oli ihan piece of cake.
Tiesin silloin vuosia sitten ostaessani kirpparilta ison pussillisen nappeja 2 eurolla ja kerän paperinarua 50 sentillä, että niille tulee vielä käyttöä! Kiitosten tekemistä siivitti hääsoittolista ja muutenkin häämuistelointi. Oli ne vaan ihan parhaat pirskeet! Voisko aina vuosipäivää juhlistaa uusien juhlien merkeissä? Sama paikka, samat tyypit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti